Global Renewable Energy Review 2020

Koronaviruspandemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vuotuinen IEA Global Energy Review on laajentanut kattavuuttaan kattamaan reaaliaikaisen analyysin vuoden 2020 tähänastisesta kehityksestä ja mahdollisista ohjeista loppuvuodelle.

Sen lisäksi, että olemme tarkastelleet vuoden 2019 energia- ja hiilidioksidipäästötietoja polttoaine- ja maakohtaisesti, olemme tässä Global Energy Reviewn osiossa seuranneet energian käyttöä maittain ja polttoaineittain viimeisen kolmen kuukauden ajalta ja joissakin tapauksissa – kuten sähkön – reaaliajassa.Osa seurannasta jatkuu viikoittain.

Kansanterveyteen, talouteen ja siten energiaan liittyvä epävarmuus loppuvuonna 2020 on ennennäkemätön.Tämä analyysi ei siis ainoastaan ​​hahmota mahdollista polkua energiankäytölle ja hiilidioksidipäästöille vuonna 2020, vaan tuo myös esiin monia tekijöitä, jotka voivat johtaa erilaisiin tuloksiin.Otamme tärkeimmät opetukset siitä, kuinka selvitä tästä kerran vuosisadassa vallitsevasta kriisistä.

Nykyinen Covid-19-pandemia on ennen kaikkea maailmanlaajuinen terveyskriisi.Huhtikuun 28. päivänä oli 3 miljoonaa vahvistettua tapausta ja yli 200 000 sairauden aiheuttamaa kuolemaa.Viruksen leviämisen hidastamiseen tähtäävien ponnistelujen seurauksena rajoitustoimenpiteille altistetun energian osuus nousi maaliskuun puolivälin 5 prosentista huhtikuun puolivälin 50 prosenttiin.Useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat ilmoittaneet avaavansa osia taloudesta uudelleen toukokuussa, joten huhtikuu voi olla eniten kärsinyt kuukausi.

Välittömien terveysvaikutusten lisäksi nykyisellä kriisillä on merkittäviä vaikutuksia maailmantalouksiin, energian käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin.Analyysimme päivittäisistä tiedoista huhtikuun puoliväliin asti osoittavat, että täysin suljetuissa maissa energian kysyntä laskee keskimäärin 25 % viikossa ja osittaisen suljetun maissa keskimäärin 18 %.Päivittäiset 30 maasta 14. huhtikuuta asti kerätyt tiedot, jotka edustavat yli kahta kolmasosaa maailmanlaajuisesta energiantarpeesta, osoittavat, että kysynnän lasku riippuu rajoitusten kestosta ja tiukkuudesta.

Maailmanlaajuinen energian kysyntä laski 3,8 % vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, ja suurin osa vaikutuksista tuntui maaliskuussa, kun rajoitustoimenpiteitä toteutettiin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja muualla.

• Maailmanlaajuinen hiilen kysyntä kärsi pahiten, ja se laski lähes 8 % vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kolme syytä yhtyi selittämään tämän laskun.Kiina – hiilipohjainen talous – oli maa, johon Covid-19 kärsi eniten ensimmäisellä neljänneksellä;halpa kaasu ja uusiutuvien energialähteiden jatkuva kasvu muualla haastavat hiilen;ja leuto sää rajoitti myös hiilen käyttöä.
• Öljyn kysyntä kärsi myös voimakkaasti, lähes 5 % laskua ensimmäisellä neljänneksellä, lähinnä liikkuvuuden ja lentoliikenteen rajoitusten vuoksi, jotka vastaavat lähes 60 % maailmanlaajuisesta öljyn kysynnästä.Maaliskuun loppuun mennessä maailmanlaajuinen tieliikenne oli lähes 50 % alle vuoden 2019 keskiarvon ja lentoliikenne 60 % alle.
• Pandemian vaikutus kaasun kysyntään oli maltillisempi, noin 2 %, koska kaasupohjaisiin talouksiin ei ollut voimakasta vaikutusta vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.
• Uusiutuvat energialähteet olivat ainoa lähde, jonka kysyntä kasvoi suuremman asennetun kapasiteetin ja ensisijaisen toimituksen ansiosta.
• Sähkön kysyntä on vähentynyt merkittävästi sulkutoimenpiteiden seurauksena, mikä on vaikuttanut tehojakaumaan.Sähkön kysyntä on laskenut 20 % tai enemmän täydessä sulkussa useissa maissa, koska asuinrakentamisen kysynnän kasvu on huomattavasti suurempi kuin kaupallisen ja teollisen toiminnan väheneminen.Viikkojen ajan kysyntä muistutti pitkittyneen sunnuntain muotoa.Kysynnän vähentyminen on nostanut uusiutuvien energialähteiden osuutta sähkön tarjonnassa, sillä niiden tuotanto on suurelta osin riippumaton kysynnästä.Kaikkien muiden sähkönlähteiden, mukaan lukien hiilen, kaasun ja ydinvoiman, kysyntä laski.

Tarkasteltaessa koko vuotta, tutkimme skenaariota, joka mittaa kuukausia kestäneiden liikkumisrajoitusten sekä sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan aiheuttaman laajan maailmanlaajuisen taantuman energiavaikutukset.Tässä skenaariossa toipuminen taantuman syvyydestä on vain asteittaista ja siihen liittyy merkittävä pysyvä taloudellisen toimeliaisuuden menetys makrotalouspoliittisista ponnisteluista huolimatta.

Tällaisen skenaarion seurauksena energian kysyntä supistuu 6 %, prosentteina mitattuna suurin 70 vuoteen ja absoluuttisesti kaikkien aikojen suurin.Covid-19:n vaikutus energian kysyntään vuonna 2020 olisi yli seitsemän kertaa suurempi kuin vuoden 2008 finanssikriisin vaikutus maailmanlaajuiseen energian kysyntään.

Tämä vaikuttaa kaikkiin polttoaineisiin:

• Öljyn kysyntä voi laskea keskimäärin 9 % tai 9 mb/d vuoden aikana, mikä palauttaa öljyn kulutuksen vuoden 2012 tasolle.
• Hiilen kysyntä voi laskea 8 % pitkälti siksi, että sähkön kysyntä on lähes 5 % alhaisempi vuoden aikana.Hiilen kysynnän elpyminen teollisuudessa ja sähköntuotannossa Kiinassa voisi kompensoida suurempia laskuja muualla.
• Kaasun kysyntä voi laskea paljon enemmän koko vuoden aikana kuin ensimmäisellä neljänneksellä, kun kysyntä vähenee sähkön ja teollisuuden sovelluksissa.
• Myös ydinvoiman kysyntä pienentyisi sähkön kysynnän laskun seurauksena.
• Uusiutuvien energialähteiden kysynnän odotetaan kasvavan alhaisten käyttökustannusten ja monien sähköjärjestelmien etuoikeutetun pääsyn vuoksi.Myös viimeaikainen kapasiteetin kasvu, joidenkin uusien projektien käynnistyminen vuonna 2020, lisäisi tuotantoa.

Arviomme mukaan vuodelle 2020 maailmanlaajuinen sähkön kysyntä laskee 5 % ja joillain alueilla 10 %.Vähähiiliset lähteet ylittäisivät huomattavasti hiilen tuotantoa maailmanlaajuisesti, mikä laajentaisi vuonna 2019 vahvistettua johtoasemaa.

Maailman hiilidioksidipäästöjen odotetaan laskevan 8 % eli lähes 2,6 gigatonnia (Gt) 10 vuoden takaiselle tasolle.Tällainen vuotuinen vähennys olisi kaikkien aikojen suurin, kuusi kertaa suurempi kuin edellinen 0,4 Gt:n ennätysvähennys vuonna 2009 – maailmanlaajuisen finanssikriisin vuoksi – ja kaksi kertaa suurempi kuin kaikkien aiempien vähennysten yhteenlaskettu summa lopun jälkeen. toisesta maailmansodasta.Edellisten kriisien tapaan päästöjen elpyminen voi kuitenkin olla suurempaa kuin pudotus, ellei talouden elvyttämiseen tähtäävää investointiaaltoa omisteta puhtaampaan ja kestävämpään energiainfrastruktuuriin.